Oma valmistautumiseni oli tänä vuonna ollut luokatonta. Oikeastaan se koostui noin viidestä pitkästä lenkistä ja muutamasta lyhyemmästä lönköttelystä. Plus salibandy, mutta eipä se juuri maratonille valmista.

Tulos oli liki sama kuin viime vuonna (n. minuutin nopeampi), mutta huonompi valmistautuminen näkyi siinä, että matkanteko oli paljon paljon tuskaisempaa. N. 25 kilometristä eteenpäin tsemppasin kilometri ja juomapiste kerrallaan tönkköreisien kanssa. Kävelymielihalua vastaan sai taistella tosissaan, ja viimeiset 7km minua siivitti oikestaan se, että tajusin viime vuoden ajan alittamisen olevan mahdollista.

No, valivali sikseen. :) Oma ennätys kuitenkin ja ei tuolla nyt tänäkään vuonna helpot olosuhteet olleet.

Edit: ainiin yksi jippuloimisen aihe: minulla on tänä vuonna 6 viikkoa kesälomaa. :)

Sitten viime kerran tapahtunut:

• Olemme menneet kihloihin
• Olemme muuttaneet
• Olen juossut yhden puolimaratonin

Aiheita bloggaukseen varmaankin olisi ollut. :)

OJy - KaiLu 6 - 1 (3-0, 0-1, 3-0)

\o/

Eihän tää nyt mitään SM-liigaa ole, mutta tällä tasolla once-in-a-lifetime-kokemuksia kuitenkin tämmöiset sarjanousut ja karsintapelit. Nyt on hieno fiilis!

Kärkikamppailu. Meidän tilastot kaudelta 15-0-1, vastustajan 14-1-1. Voittaja varmistaa lohkovoiton ja suoran nousun nelosdivariin. Meille riittää tasapelikin.

Lähes kaksi erää pelattu, ja hyvän taistelun jälkeen johdamme jo 5-1. Aivan erän lopulla maalivahtimme saa hieman kyseenalaisen tilanteen jälkeen 2+10 minuutin jäähyn ja joutuu poistumaan kentältä.

Minä joudun ainoana vähän joskus maalissa pelanneena kenttäpelaajana kylmiltään maaliin. Meiltä menee pasmat sekaisin ja saan torjuttua ehkä yhden laukauksen. Vastustaja voittaa parin onnekkaankin maalin jälkeen 5-6.

No, saammepa vielä mahdollisuuden karsintapelissä.

Väkisinkin tuli tämä mieleen: http://www.youtube.com/watch?v=cT_F4DAe8es

No, enpä jaksa ottaa suurempaa stressiä tästä. Paitsi että erään henkilön kanssa on leikkimielinen veto meneillään, että jokaisesta minuutista, jonka hän juoksee nopeammin, minä joudun kasvattamaan yhden päivän teiniviiksiä, ja vastavuoroisesti jos käy toisinpäin, hän ostaa minulle jokaista hävittyä minuuttia kohden yhtenä päivänä jäätelöä tai suklaata.

Melkoinen lose-lose-veto pitkällä tähtäimellä. :-P

Ensi syksynä tulee kuitenkin myös Amsterdamin maraton, jonne ollaan firmaporukalla menossa.

Nähdään taas huhtikuussa. :-)

Olisin kuvitellut, että kartun heitosta tulisi käsi tai selkä kipeäksi, mutta jostain syystä kipeäksi tulikin pää ja lisäksi hieman heikotti. Mistä lie johtuu?

Nyt blogailen Riikasta hotlan wlanilla, firman kurssitus on ma-ke. Olin kaukaa tyhmänä varannut sunnuntain aamulennon, että “voin sitten sunnuntain kierrellä ja kaarrella ja tutustua Riikaan”. No, kyykkäreissun jälkitila yhdistettynä siihen, että täällä sataa ja tuulee perhanasti on kyllä aiheuttanut sen, että lähinnä olen koomaillut hotellilla. Sain sentään syömässä käytyä aulabaarin ulkopuolella kerran!

Nyt 3 päivän intensiivisetti Pisnesälykkyyttä, eli Business Intelligenceä. Jänskää sanoi hiekanmuru.

Pitkis, 1:47.10, 17,2km, 6.14/km

–

Tiedätkö sinä, millä puolella isovanhempasi olivat 90 vuotta sitten? Minä en, tosin arvelen värin olleen valkoinen.

Näköjään jotain tageja voi laittaa hmm.

Ei hyvää päivää. Kamppailee tiukasti “pitkässä juoksussa”-sanonnan kanssa, mutta kai tämä nyt vie voiton.

Monet terveystietoiset intoilijat juputtavat tähän aikaan vuodesta, miten tammikuussa on taas ruuhkaa kuntosaleilla ja jupu jupu. Minun mielestä on taas ihan hyvä, että vuodessa on edes jokin aika, jolloin ihmiset yrittää muuttaa jotain elämässään. Tokihan on parempi jos päätökset pitäisivät ympäri vuoden, mutta parempi tammi-helmikuun kuntoiluinnostus kuin ei kuntoiluinnostusta ollenkaan.

Eikös vaan?

Hauskaa uutta vuotta!