Jei.

A Semi-Automatic Semantic Annotation and Authoring Tool for a Library Help Desk Service

Kyllä sitä viilattiin.
Lupasin valvojalle, että palautan sen toisen työn viikolla 41.

Hienointa tässä kaikessa on tietysti se, että omiin töihinsä voi viitata, joten voin skitsosti sitten kertoa omista tehdyistä töistä, vaikka vasta kuvailenkin sitä työtä. Tai jotain. Nyt viikonlopun viettoon, sommoro!

Elokuun alussa kerroin kuntotestin tuloksista ja tavoitteista “syksyn peruskuntokaudelle”:

• 2 salibandytreenit viikossa
• 1-2 salibandypeliä viikossa (keskimäärin)
• 1 salikerta viikossa
• 2 PK-vauhtista lönköttelyä (60-120min) viikossa

Mutta enpä tiennyt silloin, että tuo polvi nyt sököytyy. Eihän se kamalan kipu-pipuna ole, ja viime viikolla olin salibandytreeneissäkin, mutta “omituiselta” se tuntuu ja ei tee mieli lähteä sen kanssa lenkille. Tietysti voisihan sitä polkea 120min kuntopyörää… mutta… ei kyllä sittenkään viitsisi. Ei oo sama ku lenkki!

Koska salibandyä ei vielä ole kuin kerran viikossa, niin olen sitten käynyt salilla vähän useammin sen sijaan. Ei sekään nyt ihan kamalaa ole. :) Salillakäynti ja maratonille tähtääminen eivät vaan oikein tue toisiaan. Pitää nyt vaan katsoa mitä jalalle käypi.

Julkaisu

Sain eilen tietää, että meidän kirjoittama papuri hyväksyttiin workshoppiin! Sehän on siis vaan hienoa. Kiinaan hyväksytty paperi oli lyhyt 2 sivun posteri, mutta tämä oli “oikea” 10 sivun full paper, ja ilmeisesti karsintakin oli kovempaa. Wuhuu.

Ei vaan voi olla vähän kaivelematta, että en nyt sitten pääse konffamatkalle jenkkeihin työtä esittelemään. Ja se vähän ressaa, että nyt kun se hyväksyttiin, niin nyt ns. camera ready -version valmisteluun menee aikaa, kun puutteita ja virheitä korjailen. Ja sehän on kaikki pois iso-D:n tekemisestä…

Mutta mutta. Yhtä kaikki kuitenkin enemmän positiivinen kuin ressiressi-nega-juttu. :) Etenkin, kun paperin parissa vietetyt hetket ja ajatukset hyödyttävät myös diplomityötä, ainakin välillisesti. Laitan linkin artikkeliin, kunhan nyt tuon kamerat valmiina! -version pullautan.

Ilmoittauduin äsken Tukholman maratonille, vaikken edes oikein tiedä, pystynkö juoksemaan talvella tai edes sitten ensi kesänä. Mäntti polvi! Pakko vaan asennoitua siten, että kyllä se siitä..

Diplomityön kanssa tein viime hetken paniikkiratkaisun ja vetäisin koko työn rakenteen uusiksi. Raotetaanpa vähän työn verhoja ja samalla työstetään omia ajatuksia, eli tässä on toivovottavasti lopullinen työn rakenne:

1. Johdanto. Johdatus ongelma-alueeseen, kysymys-vastauspalveluihin ja miksi koko työ edes on tehty. Kerrotaan, että työ käsittelee erityisesti ylläpitäjän roolia kysymys-vastauspalveluissa.
2. Kysymys-vastauspalvelut. Määritellään mitä ylipäänsä ovat kysymys-vastauspalvelut ja millaisia on jo aiemmin tehty. Todistellaan ettei keksitä kiveä uudelleen. Esitellään mitä ovat ontologiat ja miten niitä voidaan käyttää kysymys-vastauspalveluiden rakentamisessa. Semanttiset kysymys-vastauspalvelut.
3. Asiasanoittaminen kysymys-vastauspalveluissa. Syvennytään ylläpitäjän rooliin kysymys-vastauspalveluissa kertomalla asiasanoittamisesta ja siihen liittyvästä ongelmatiikasta. Yritetään perustella, miksi asiasanoittaminen edes on olennaista. Semanttinen indeksointi.
4. Tapauksiin perustuva päättely. Esitellään tapauksiin perustuvan päättelyn (Case-based Reasoning) teoriaa, ja miksi se nyt on olennaista tässä. Motivaatio tulee siitä, että kysymys-vastauspalveluissa kysymykset toistuvat ja samankaltaisten kysymysten perusteella voitaisiin ratkaista vastaus uuteen kysymykseen.
5. Malli ontologiapohjaisesta kysymys-vastauspalvelusta. Teoria vedetään yhteen synteesiksi. Esitellään malli semanttista indeksointia käyttävästä kysymys-vastauspalvelusta. Kritisoidaan mallia (vaiko johtopäätöksissä vasta?)
6. Käyttäjätarpeiden määrittely. Kerrotaan kirjastonhoitajien kanssa käydyistä haastatteluista.
7. Softan kuvaus. Esitellään rakennettu prototyyppi. Paljon screenshotteja!
8. Käyttäjätestit ja tulokset. Esitellään prototyypin avulla tehdyt käyttäjätestit sekä niiden tulokset.
9. Johtopäätökset. Sitä ihteensä. Jada jaa pälä pälä.

Tällä mennään! Toivottavasti. Eniten päänvaivaa ja iterointia ovat aiheuttaneet nuo kappaleet 2-4, että missä järjestyksessä asioita pitäisi oikein esitellä ja kertoa. Tuntuu jatkuvasti, että jotain asiaa ei voi kertoa, ennen kuin jokin toinen asia on kerrottu, ja sitten päinvastoin. Nyt tuntuu, että tällä rakenteella nuo “ristiinviittaukset” olisi minimoitu. Jag hoppas. :)

Note to self: jos suunnittelee päivän aikana vähän korjailevan bugeja ja sitten kirjoittavansa, niin kannattaa ensin kirjoittaa ja sitten vasta korjata bugeja. Muuten käy helposti niin, että loppupäivästä vit…kismittää niin paljon ettei kirjoittamiseen oikein meinaa taipua.

Note to self II: Tacos-kirjasto ei sovellu tuotantokäyttöön.

Lupasin lähettäväni yhdelle ex-työkaverille tänään diplomityöversion, jonka pituus on 50 sivua, ja niin myös tein. Siis PDF:n pituus oli 50 sivua, mukana myös “ylimääräinen” sälä, kuten liitteet, kansilehdet jne. Tosin mitä nyt noita joitakin diplomitöitä ja graduja olen katsellut, niin kyllä nekin asettuvat kokonaisuudessaan 60-80 sivun väliin.

Pituuden suhteen ei siis pitäisi olla ongelmia, kyllä tässä tekstiä syntyy. Huolettaa vaan vähän, että miten saan tästä nyt fiksun ja jouhevan kokonaisuuden tehtyä. Tuntuu, että työ on vain tekstinpalasia, jotka ovat löyhästi toisiinsa yhteydessä aihepiirin kautta, mutta punainen lanka puuttuu, vaikka se lanka minun päässä selkeästi onkin. Pitäisi laittaa se lanka siis printterin tulostusjonoon ja ohjata jono diplomityötiedostoon, eiks jeh.

Huolettaa myös se, ettei valvojani ole lukenut vähään aikaan työtä. Olenko edennyt oikeaan suuntaan? Huolettaa myös se, että nyt lähipäivinä olen kirjoitellut helppoja osuuksia, eli käyttäjätestien kuvauksia ja niiden tuloksia. Työssä on jäljellä vielä vaikeita teoriaosuuksia ja synteesikappalekin on ihan raakile. Nyt vaan sissinä kirjoitustyötä, vähintään sivu per päivä, mielummin kaksi.

Juuri äskettäin loppui Kiinassa pidetty semanttisen webin konferenssi, johon minulta oli hyväksytty yksi lyhyt artikkeli, jota en valitettavasti päässyt esittelemään. Mukavaa oli se, että se oli kuulemma herättänyt kiinnostusta ihmisissä. Kohta pitäisi tulla myös tieto, hyväksytäänkö taannoin pakerrettu artikkeli Yhdysvalloissa pidettävään konferenssiin. Toisaalta pikkaisen harmittaa, että en pääse esittelemään omia töitäni. Matkarahojahan ei tuhlata tämmöiseen karkuriin, joka kohta livahtaa yritysmaailmaan.

(Oho tuleepas nyt tekstiä.)

Lisäsin tuonne oikealle tuommoisen Google-mainospalkin, kun tuli sitä ikävä Vuodatuksesta. Nyt on taas päivässä yksi lisäjännitys, kun saa katsoa mitä sanoja Google siihen arpoo. :) Saa kitistä, jos mainokset häiritsevät.