Kynnyksiä
Eilisen juoksentelun tulokset tulivat. Tättärää:
Aerobinen kynnys, 6.10/km, 142-144
Anaerobinen kynnys, 4.40/km, 168-169
Max, 4.02/km, 183
Tarkoittaa sitä, että kun syke nousee yli 142-144 niin elimistöön alkaa pikkuhiljaa kertyä maitohappoja, ja kun menee yli 168-169 niin sitten iskee hyytyminen nopeasti, eli happoja alkaa kertyä niin nopeasti ettei elimistö kerkeä oikein niitä muuntaa… laktaatiksi kai. Nörf nörf. Hitaat lenkit pitäisi tehdä nyt siis tuossa about 140 sykkeillä ja 10km-puolimaratoneilla pitäisi katsoa, ettei syke nouse 170:een tai yli. Ettei hyydy.
Kivaa insinööristelyä urheiluun :)
Jeansi said,
October 8, 2007 @ 22:33
Itselläni oli joskus nuorempana luokkaa 125/180 rasitustestissä noi kynnykset, nykyisiä en halua edes tietää. Hyvin oot ilmeisesti juoksenu jos aerobinen on noin paljon lähempänä anaerobista kynnystä (ja täten maksimia) kuin mulla. :)
Tuumas said,
October 9, 2007 @ 10:10
Antti paljo menee penkistä :P
antti said,
October 9, 2007 @ 10:23
Markka kakskyt
Claudis said,
October 22, 2007 @ 15:51
Duussin blogista olen aikanani sinunki blogin löytäny, notta hei!
Mä oon vähän eri mieltä. En tiiä mitä testisetä tai -täti on sulle sanonu, mutta mä olen seuraavaa mieltä noista kynnys- ja lenkkivauhtiasioista. Elikkäs. Jos AerK on 142-140 ni 140 ei ole hitaiden lenkkien vauhti, vaan ennemmin joku 120-130 meininki. Sit ihan puhas peruskestävyys on skaalaa 130-AerK. Kynnykselläki kannattaa sahata, ni siihen alkaa tottua ja kynnys saattas jopa nousta. Noitte kynnysten väline aluehan on se, missä sitä laktaattia sit alkaa tulla, mutta sellasella tahilla et jotain niistä jopa lähtee ja sitä vauhtia ehkä pystyy jatkamaan kohtalaisen pitkäänkin. AnaK on sit se kohta, missä sitä laktaattia alkaa nousta kohtuu eksponentiaalisesti ja maukan puolella ollessa siis tosi tosi tosi paljon.
Maitohappo=laktaatti=glukoosin epätäydellisen palamisen sivutuote. Sen poistaminen siis on laktaatin palamista eli siitäki saadaan energiaa. Laktaatin palaminen on aika hidasta ja se vaatii energiaa.
Hei sori, ei ollu tarkotus alkaa jauhaa noin isosti, mut mua ärsyttää ihan tosi paljon tyyliin kaikkien Fitness-lehtien ym. suosimat sporttineuvot.
Alko vähä hävettää.
antti said,
October 22, 2007 @ 20:43
Notta hei!
Juu, asiaa haastelet. En ihan ilmaissut itseäni selkeästi, jotain tuonsuuntaisia ajatuksia minullakin oli. Eli että kyllä sitä hitaamminkin pitää lyllertää kuin syke ihan siinä AerK:n tietämillä.
Vielä kun joku kertois, mitä eroa on kropan kannalta jos juoksee vaikkapa sykekeskiarvolla 125 tai 135, eli puhtaasti aerobisen puolella… muutenkin kuin että toinen on “kevyempää”
Claudia said,
October 23, 2007 @ 12:27
No, ei varmaan juuri mitään, mutta periaatteessa 125 on peruskestävyys1-alueella (voidaan kutsua myös huoltavaksi) ja sit 135 peruskestävyys2-alueella, jos hifistellen jaetaan vielä ylä- ja ala-alueisiin. Eli siis pk2 on ehkä enemmän peruskestävyyttä kehittävää ja pk1 kevyttä huoltoharjoittelua, tosin myös varsin hapettavaa sellaista, vaikuttanee aika paljolti hiussuonitukseen. Toisaalta pk1 toimii enemmän rasva-aineenvaihdunnan puolella entä pk2. Molemmat tarpeellisia. Pk1 mielellään tietty pitkäkestoista.
Nää on aika monimutkaisia juttuja ja antamani “tieto” ei ole jumalan sana-tietoa. Siis että jos insinöörinä jaksaa olla, ni varmasti riittää puurtamista urheilunki saralla.:)
Mut ei kannata silti ootta ultra-vakavasti!