Oijoi, olipas aika mukava ilma käydä lenkillä. Ei juuri parempi voisi olla. Tällä kertaa lenkkinä oli pitkis eli pitkä lenkki, ja kasvatin matkan tällä kertaa rapian päälle puolimaratonin. Matkajuomana oli vettä sillä ajatuksella, että ehkä kroppa jotenkin oppisi sitten paremmin hyödyntämään rasvavarantoja matkan edetessä. Tiedä häntä. Hilipili. Lisämausteena lenkillä oli myös se, että 2/3 matkasta juoksin hissutellen ja viimeisen kolmanneksen vähän lujempaa.

Eka osio: 1:36.10, 14,62km, ka. 133, 6.34/km
Toka osio: 0:43.35, 7,14km, ka. 139, 6.06/km
Koko hoito: 2:19.59, 21,75km, ka. 135, 6.26/km

Hyvät fiilikset oli, ei painanut pahasti edes lopun “spurtissa”. Parasta pitkissä lenkeissähän on kuitenkin se, että voi hyvällä omalla tunnolla vetää kaksin käsin naamariin hulluilta päiviltä ostettuja neekerinsuukkoja “palautumiseen” (Ihan niin kuin et muuten vetäisi. — toim.huom.) “Kroppa tarvii hiilareita” jne.