No, saammepa vielä mahdollisuuden karsintapelissä.
OJy - KaiLu 6 - 1 (3-0, 0-1, 3-0)
\o/
Eihän tää nyt mitään SM-liigaa ole, mutta tällä tasolla once-in-a-lifetime-kokemuksia kuitenkin tämmöiset sarjanousut ja karsintapelit. Nyt on hieno fiilis!
Eilen oli kyllä salibandy”urani” masentavin peli.
Kärkikamppailu. Meidän tilastot kaudelta 15-0-1, vastustajan 14-1-1. Voittaja varmistaa lohkovoiton ja suoran nousun nelosdivariin. Meille riittää tasapelikin.
Lähes kaksi erää pelattu, ja hyvän taistelun jälkeen johdamme jo 5-1. Aivan erän lopulla maalivahtimme saa hieman kyseenalaisen tilanteen jälkeen 2+10 minuutin jäähyn ja joutuu poistumaan kentältä.
Minä joudun ainoana vähän joskus maalissa pelanneena kenttäpelaajana kylmiltään maaliin. Meiltä menee pasmat sekaisin ja saan torjuttua ehkä yhden laukauksen. Vastustaja voittaa parin onnekkaankin maalin jälkeen 5-6.
No, saammepa vielä mahdollisuuden karsintapelissä.
Väkisinkin tuli tämä mieleen: http://www.youtube.com/watch?v=cT_F4DAe8es
Jassoo, kuukausi viime kirjoituksesta! Tästähän piti tulla treeniblogi, mutta niinhän tässä on vaan käynyt, että aika vähäiseksi on jäänyt treenailut Tukholman maratonille. Silloin tällöin olen käynyt kyllä jonkun 15-17km nykäisemässä, ja tuleehan tuota salibandyä pelailtua, mutta siihenpä se on jäänytkin.
No, enpä jaksa ottaa suurempaa stressiä tästä. Paitsi että erään henkilön kanssa on leikkimielinen veto meneillään, että jokaisesta minuutista, jonka hän juoksee nopeammin, minä joudun kasvattamaan yhden päivän teiniviiksiä, ja vastavuoroisesti jos käy toisinpäin, hän ostaa minulle jokaista hävittyä minuuttia kohden yhtenä päivänä jäätelöä tai suklaata.
Melkoinen lose-lose-veto pitkällä tähtäimellä. :-P
Ensi syksynä tulee kuitenkin myös Amsterdamin maraton, jonne ollaan firmaporukalla menossa.
Nähdään taas huhtikuussa. :-)
Olin eilen kyykän MM-kisoissa Tampereella. Meni ihan hyvin (ja kuulemma perinteisesti), vaikken ikinä aikaisemmin ollut koko lajia edes kokeillut: päästiin alkulohkosta jatkoon, ja sitten ensimmäiseen karsintapeliin tippuminen.
Olisin kuvitellut, että kartun heitosta tulisi käsi tai selkä kipeäksi, mutta jostain syystä kipeäksi tulikin pää ja lisäksi hieman heikotti. Mistä lie johtuu?
Nyt blogailen Riikasta hotlan wlanilla, firman kurssitus on ma-ke. Olin kaukaa tyhmänä varannut sunnuntain aamulennon, että “voin sitten sunnuntain kierrellä ja kaarrella ja tutustua Riikaan”. No, kyykkäreissun jälkitila yhdistettynä siihen, että täällä sataa ja tuulee perhanasti on kyllä aiheuttanut sen, että lähinnä olen koomaillut hotellilla. Sain sentään syömässä käytyä aulabaarin ulkopuolella kerran!
Nyt 3 päivän intensiivisetti Pisnesälykkyyttä, eli Business Intelligenceä. Jänskää sanoi hiekanmuru.
Tänään oli aika mukavan aurinkoinen ja raikas päivä. Onneksi olin eilen suhteellisen raikkaana liikenteessä, niin pääsin lähtemään lenkille.
Pitkis, 1:47.10, 17,2km, 6.14/km
–
Tiedätkö sinä, millä puolella isovanhempasi olivat 90 vuotta sitten? Minä en, tosin arvelen värin olleen valkoinen.
Noni, päivitin nyt sit tän ja johan toimii.
Näköjään jotain tageja voi laittaa hmm.
PENDELÖINTI
Ei hyvää päivää. Kamppailee tiukasti “pitkässä juoksussa”-sanonnan kanssa, mutta kai tämä nyt vie voiton.
Hehee, tästähän alkaa tulla ihan perinne. Tänä vuonna, tai siis ensi vuonna, vietän taas perinteisen karkittoman tammikuun. Lisäksi olin mainoksen uhri ja ostin itselleni kehonkoostumusmittarin, jolla voi seurailla rasvaprosenttiloita ja painoja ja semmoisia.
Monet terveystietoiset intoilijat juputtavat tähän aikaan vuodesta, miten tammikuussa on taas ruuhkaa kuntosaleilla ja jupu jupu. Minun mielestä on taas ihan hyvä, että vuodessa on edes jokin aika, jolloin ihmiset yrittää muuttaa jotain elämässään. Tokihan on parempi jos päätökset pitäisivät ympäri vuoden, mutta parempi tammi-helmikuun kuntoiluinnostus kuin ei kuntoiluinnostusta ollenkaan.
Eikös vaan?
Hauskaa uutta vuotta!
Mikähän olisi paras tapa hallita tehtäviään? Mailien lajittelu ei toimi, kun tehtäviä tulee eri puolilta. Outlookin taskilista on muuten hyvä, mutta on riippuvainen paikasta ja välineistä. Mielellään pitäisi vielä pystyä lajittelemaankin tehtäviään fiksusti.
Tällä hetkellä lyijykynä+ruutupaperi tuntuu olevan markkinoiden high end -tuote.
Non-stop kinkku+suklaa-fiestan jälkeen anoppilasta kotiinpalatessa koin hetkellisen kokkaanpa-jotain-terveellistä-hetken ja ostin salaattiainekset. Mukaan tarttui salaattia, kanaa, rucolaa, kurkkua ja onnellisia luomutomaatteja. Näistä teinkin ihan maittavan* salaatin.
Hetkinen. Onnellisia tomaatteja? Älkää minulta kysykö. Nähtävästi luomutomaatit ovat onnellisia. Ovatko kirsikkatomaatit kenties alakuloisia pienuutensa takia? Millainen on onneton tomaatti?
*) ainakin kun uitti balsamiviinietikassa..
